Turve on tuhansia vuosia vanha luonnonvara
Suomalaisessa suossa kertyy uutta turvetta noin 1 millimetri vuodessa. Metrin syvyinen turvekerros on siis noin tuhat vuotta vanha. Pohjois-Suomen syvissä soissa turvekerrokset voivat olla 5–8 metriä paksuisia, eli ne ovat alkaneet muodostua jo jääkauden jälkeen.
Miksi suo on turpeen syntypaikka?
Turpeen muodostuminen edellyttää kolmea asiaa: kosteutta, happipuutetta ja orgaanista ainesta. Suomalainen suo täyttää nämä kaikki ehdot.
Suon pintakerroksessa kasvaa rahkasammalta, saroja, tupasvillaa ja muita kosteuden sietäviä kasveja. Kun nämä kasvit kuolevat, ne vajoavat veden alle. Veden alla happea on vähän, tämä hidastaa kasvijätteiden hajoamista. Sen sijaan kasviaines puristuu ja kerrostuu, muuttuen vähitellen turpeeksi.
Turpeen syntyprosessi vaiheittain
- Kasvillisuus kasvaa suon pinnalla – rahkasammal, sara, tupasvillakasvit
- Kasviaines kuolee ja vajoaa veden alle – hapettomiin oloihin
- Hajoaminen hidastuu – vesi ja happipuute estävät bakteerien toiminnan
- Kerrokset tiivistyvät vuosisatojen aikana – muodostuu ruskeanmusta, kuituinen turve
- Syvemmät kerrokset ovat vanhempia ja tiheämpiä – pintaturve on löyhempää ja nuorempaa
Miksi Pohjois-Suomi on erinomaista turvemaata?
Suomi on yksi maailman suurimmista turvevarantomaista – noin 9 miljoonaa hehtaaria maamme pinta-alasta on suota. Pohjois-Suomessa turvekerrokset ovat erityisen paksuja, koska ilmasto on kylmä ja kostea, ja hajoaminen tapahtuu hyvin hitaasti.
Tainikosken tuotantoalueet sijaitsevat Simossa, Pohjois-Suomessa. Alueella turvekerrokset ovat syntyneet optimaalisissa olosuhteissa: riittävä sademäärä, viileä kesä ja tasainen suopohja varmistavat laadukkaan turpeen muodostumisen.
Eri turvetyypit syntyvät eri olosuhteissa
Kaikki turve ei ole samanlaista. Syntymisympäristö ja kasvillisuus vaikuttavat turpeen ominaisuuksiin:
- Rahkaturve – syntyy rahkasammalesta, vaaleampaa ja happamampaa, erinomainen kasvualusta
- Saraturve – syntyy saroista ja ruohoista, tummempaa ja ravinteikkaampaa
- Puuvartinen turve – sisältää puujätteitä, tiheämpää ja energiapitoisempaa
Tainikoski hyödyntää eri turvekerroksia eri tuotteisiin: pintakerroksen rahkaturve soveltuu parhaiten kasvualustaksi, syvemmät kerrokset energiakäyttöön.
Onko turve uusiutuva luonnonvara?
Turve uusiutuu, mutta erittäin hitaasti. Sitä ei luokitella uusiutuvaksi energiaksi samalla tavalla kuin aurinko- tai tuulienergiaa. Suomessa turve luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi.
Vastuullinen turvetuotanto tarkoittaa, että tuotantoon otetaan vain pieni osa käytettävissä olevista soista, ja käytöstä poistuville tuotantoalueille tehdään jälkihoito – yleensä metsitys tai kosteikkopalautus.
Kiinnostaako turveen käyttö maatilallasi tai yrityksessäsi? Tutustu Tainikosken turvetuotteisiin